Suomi100-näyttely kirjastolla

Lukuvuoden ensimmäinen työ oli tehdä johonkin Suomen vuosikymmeneen liittyvä infopaketti ja aikakautta henkivä työ.

Koska aiemmat työni ovat olleet muinaisajanhenkeen sopivia koruja, pyrin luomaan selkeää linkkiä 40-luvun Suomeen materiaaleilla ja käyttötavalla.

Suunnittelu- ja kokeilutyö oli ehkä jopa liian pitkä ja raskas tie. Ideoita oli paljon, mutta oma osaaminen oli vielä haussa.
30173845_10214147802826952_355535525_o

En kuitenkaan saanut alkuperäisistä suunnitelmista mieleistäni, sillä työn tekeminen olisi ollut kokeilua kokeilun perään. Kun näin oli käynyt monta kertaa, pysähdyin miettimään omaa osaamistani. Missä olin hyvä? Mikä olisi todella se oma juttu?
Silloin se iski, olin tehnyt jo aivan opintojeni alussa metallipajalla messinkilevystä riipuksen sahaamalla siihen kuviota, ja muistin, että olin halunnut kokeilla sitä uudestaan.  Olen myös koulun ulkopuolella tehnyt keraamisia pisaranmuotoisia riipuksia paljon, joten lopulta kaikki vaan napsahti.

Lopulta tein työni sahaamalla messinkilevystä pisaranmuotoiset kappaleet. Alkuperäisiä suunnitelmia en kuitenkaan heittänyt aivan hukkaan vaan jatkoin samaa niinsanottua päällekkäisyyttä lopullisessa työssäni.

24271543_10212977469209343_2144779990_o.jpg
Tässä yksi korun kappaleista sahausvaiheessa.

Koru on siis sahattu messinkilevystä ja kuparilangasta, ja muotoiltu näyttämään massiiviselta ja näyttävältä, kuitenkaan käyttämättä juurikaan materiaalia.

30174442_10214147875028757_1690799764_o
Lopullinen työ

 

Kuppikilpikonna

Teimme Jyväskylän Valoa Virtaa -tapahtumaan ryhmissä Vesieläin-valoteoksia. Meidän ryhmämme päätyi tekemään maalatuista kertakäyttömukeista ja käytetyistä alumiinitölkeistä kilpikonnana.

14632516_10209183014110337_708228646_o

Aloitimme työn hitsaamalla rautalangasta puoliympyrän muotoisen kehikon. Seuraavaksi aloimme maalaamaan kymmeniä ja taas kymmeniä kertakäyttömukeja erivärisillä spraymaaleilla. Osan mukeista ostimme, osan haimme koulun ruokalasta käytettyinä ja pesimme.  Sitten aloimme kuumaliimaamaan mukeista pieniä ryppäitä, joita olisi helppo alkaa asettelemaan kehikkoon.

Kuvassa näkyy kuinka kilpikonnan kuori alkoi muotoutua.

14647232_10209183014750353_863854138_o

Jalat teimme konnalle käytetyistä juomatölkeistä ja kanaverkosta. Emme kiinnittäneen niitä suoraa konnaan, vaan näyttelypaikalla kiinnitimme ne maastoon siirtämisen helpottamiseksi.

14632680_10209183218275441_1117225672_o

14191528_10209183218235440_708251046_o

Kuvissa näkyy Kuppikilpikonna luonnollisessa ympäristösäään. Valoefektin teimme kahdella kirkkaalla led-lampulla, toinen kilven sisällä, toinen Konnan edessä.  Teos oli yleisön suosikki, ja voitimme leikkimielisen äänestyksen tapahtumassa.

Työtä oli mukava tehdä, joskin hieman yksitoikkoista. Siitä kuitenkin tuli juuri suunnitelmien näköinen, eikä työmäärä juurikaan tuntunut suurelta vaikka ryhmän ulkopuoliset sitä kauhistelivatkin.

Metallipajan työ, Hämy

Metallipajan tehtävänanto oli tehdä ötökkä ja astia yhdessä. Itse en mitään hedelmäkulholla tee, joten päädyin tekemään hämähäkin joka toimii kirjetelineenä.

Metallipaja oli juurikin se paja, mitä odotin eniten, sillä metalli oli minulle täysin uusi materiaali työstää.

 

Kuvassa aloituspalani leikattuna ja hiottuna; hämähäkin selkä, josta tuli kirjetelineen pohja ja “pyrstö” josta tuli telineen takaosa.

14599670_10209183095872381_69224361_o

Seuraavaksi taoin ohuesta rautaputkesta hämähäkin jalat, joista tuli kirjetelineeseen ns. lajittelijat.

14646802_10209183014230340_1094652810_o

Seuraavaksi pakotin ja kaiversin pyöreitä kuvioita pohjaan ja pyrstöön. Kuvassa näkyy myös taottuja jalkoja.

 

Kuvassa näkyy valmis työ. Työ ei ole ehkä niin siisti, kuin olisi voinut olla, mutta työstin ensimmäistä kertaa ikinä metallia ja omasta mielestäni siitä kulmasta katsottuna, se onnistui.

Metallipajassa oli mukava tehdä töitä, ja se oli mielenkiintoisin kaikista. Siksi päädyinkin metallialalle. Tervehtikää siis tulevaa metalliartesaania!

Puupajan Työ – Geomeo

Olin puupajaviikon puolittain kipeä, eikä minulla siksi ollut yhtä paljon aikaa tehdä työtäni kuin muilla. Pajassa teimme pannunalusen, vaatimuksena oli käyttää palojen kiinnityksessä puutappeja. Itse päätin tehdä puutapeista oleellisen osan omaan työhöni.

Halusin hakea työssäni hieman suomalaisen designin tyyliä, kuten esimerkiksi Aarrikkaa.

 

Yhdistelin siis työssäni kahta erikokoisia pyöreitä puukappaleita. En halunnut työstäni täysin symmetristä, vaan halusin ilmeestä leikittelevän.

Aluksi sahasin sopivankokoiset palat, jonka jälkeen merkkasin jokaiseen tappien paikat.
Seuraavaksi porasin kappaleisiin reiät tapeille ja aloin yhdistelemään. Kun palat olivat paikallaan, liimasin tapit vielä puukappaleisiin kiinni.

14672924_10209183013830330_266468914_o

Kuvassa valmis työ. Lopputulokseen olen tyytyväinen, sillä työstä ei heti arvaa kyseessä olevan pannunalunen, vaan se käy myös ns. taulusta keittiön seinällä. Työn jälkeen olen myös tyytyväinen, sillä en ole ennen juurikaan tehnyt puutöitä, sillä en ole erityisen millilleen tarkka ihminen (tosin sitähän tässä ollaan oppimassa)

Ensimmäinen työ, day IV, VALMIS

Tänään piti saada reppu valmiiksi, sillä työpaja loppuu. Ompelin tänään siis reppuun vuorin kiinni, kiinnitin kantohinnat ja nahkaläppiin painonapit. Lisäksi ompelin repun  pohjaan vuorin ja päälikankaat väliin muovilevyn tuomaan ryhtiä ja suojamaan omaisuutta märältä maalta.

14059997_10208720846996448_1283262579_o

Tässä näkyy reppu suoraan edestä valmiina. Suuremmalle läpälle tein kaksi nappia, yhden hieman ylemmäs, jotta reppu menee kiinni täytenäkin.

Tässä näkyy repun toinen sivutasku, toisella puolella on täysin samanlainen, mutta vuoritettu ja ilman heijastinta. Sivutasku on hyöyllinen esimerkiksi sateenvarjolle tai juomapullolle. Toisessa kuvassa näkyy repun suuaukolle tekemäni painonapit, jotka taittavat reppua kasaan kun se ei ole täynnä.

14060017_10208720846796443_58484132_o

Lopuksi vielä repun takaosa. Hihnat mittasin itselleni sopivan mittaisiksi, ja niiden pituus on pysyvä, eli sitä ei voi muuttaa.

 

14060310_10208720847156452_1081471765_o

Tässä reppu siis valmiina. Sitä oli äärimmäisen mukava tehdä, tuleehan se itselle käyttöön. Oma luovuus pääsi myös kukkimaan tehtävän vapaamuotoisuuden ja opettajan luottavaisuuden ansiosta. Repusta tuli lähes sellainen kuin suunnittelinkin. nahkan kanssa työskentely oli vaikempaa kuin odotin, mutta muuten onnistuin repussa omasta mielestäni niin kuin suunnittelinkin.

Ensimmäinen työ, day II & III

 

Repun teko lähti nopeasti käytiin, osien yhteenompelu vaati hieman pohdintaa, mutta onneksi vain yksi sauma piti lopulta purkaa.

14060373_10208720846716441_1688547218_o

14012754_10208720844676390_1140096320_o

Myös nahkayksityiskohdat vaativat palan hermoistani, sillä kangaskerrokset olivat niin paksuja, että jouduin ompelemaan joka ikisen nahkakappaleen pisto kerrallaan. Ylemmässä kuvassa näkyy myös repun etutasku.

Aplikaatiot tein  reppuun heijastin nauhasta, kokosin erilaisista kolmioista ja suorakulmioista ketun repun sivutaskuun.

14074324_10208720844276380_188279936_o.jpg

Ennen palojen yhteenompelua, leikkasin reppuuni vielä vuorin kierrätyspellavasta.

 

Kuvassa repun yhteenompelusuunnitelmaa, päädyin ompelemaan sivusaumat ensin ja pohjan vasta viimeisenä.

 

Viimeiseksi suunnittelin reppuun hihnat ja niiden kiinnityksen

Ensimmäinen työ, DAY I

Ulkona satoi kaatamalla vettä, mutta onneksi mieli ei ollut yhtä pilvinen.

Aloitimme tänään kiertopajat, joissa tutustumme kaikkiin aloihin 18 tunnin ajan. Itse aloitin vaatetuksen puolella, mikä sopi minulle. En vielä ole varma mille alalle päädyn, mutta vaatetus- ja ompelujutut ovat sen verran tuttuja, niin niistä on mukava aloittaa.

Joka pajassa teemme yhden tuotteen, ja vaatetuksen puolella tehtävänanto oli jonkinlainen laukku. Lisäksi laukkuun tulee tehdä aplikaatioina erilaisia geometrisia kuvioita, ympyröitä, kolmioita ja neliöitä.

Itse päätin tehdä yleishyödyllisen repun itsellei, jota voin alkaa käyttämään koulureppuna.
Kriteereitä asetin itselleni mm. repun olisi hyvä pitää vettä ja olla sopivan kokoinen 13″3 tuumaiselle tietokoneelle, joka luultavasti tulee kulkemaan mukanani. Repun tyyliin halusin tuoda hieman vintage-henkisyyttä mm. nahkaisilla yksityiskohdilla, repun materiaalilla ja värillä, sekä suunnittelussa.

 

Kuvissa näkyy pohdintaa ja suunitelmaa uudesta repusta. Asioita jotka tahdon ehdottomasti repusta, ja asioita jotka olisivat hauskoja ja käteviä, mutta ei välttämättömiä. Teen repun tukevasta kankaasta, ja repun päälle tulee nahkainen läppä, estämään tavaroiden välitöntä kastumista, ja repun eteen tulevaan pikkutaskuun tulee myös nahkainen -tosin eri värinen- läpä. Lisäksi lisäsin ja repun malliin jo valmiiksi geometrisia kuvoita; läpät ovat kolmioita, etutasku ja ison läpän alle tuleva kynätasku on neliö.

Tuotteen kaavoitus ja mittojen onnistui hyvin nykyisen Fjällraven Kånken -reppuni ansiosta, sillä se on lähes saman kokoinen kuin haluamani reppu.

14001731_10208696148178993_941039885_o

Kuvassa näkyy tilaa ja paperia säästävästi tehdyt kaavat.

Ensimmäinen vaikeus oli ehdottomasti oikeiden materiaalien löytäminen. Esimerkiksi päällysläppä tulee repussani olemaan niin iso, että nahkapaloja löytyi vain muutama sopvian kokoinen. Päädyin tekemään molemmista nahkaläpistä eri väriset, luodakseni hieman ehkä Marimekko-henkistä designiä.

14012545_10208696148018989_856377665_o14037424_10208696147938987_221279294_o

Kuvissa näkyy työtilani ja esimerkiksi nahkat joita käytän repussani.
Alemmassa kuvassa näkyy kangaspohdintaani, jota en vielä tänään saanut päätökseeni.

Ensimmäinen pajapäivä oli hyvä, pääsin heti tekemään omanlaistani tuotetta, jonka vaikeustaso vastaa omaan osaamiseeni verrattuna haastavaa.

-Eeva